Tässä luvussa kuvataan Debianin laitteistovaatimukset ja kerrotaan, missä on lisätietoja GNU:n ja Linuxin tukemista laitteista.
Debian ei aseta lisärajoituksia laitteiston suhteen siihen mitä Linux ydin ja
GNU-työkalut jo vaativat. Tästä syystä Debianille kelpaavat kaikki
prosessoriarkkitehtuurit ja laitealustat joille Linux ydin, libc,
gcc, jne. on siirretty ja joille Debian-siirros on olemassa.
Joitakin rajoituksia tuettujen laitteistojen suhteen on kuitenkin käynnistyslevykkeissa. Jotkin Linuxin tukemat laitealustat eivät ehkä ole suoraan käynnistyslevykkeiden tukemia. Tässä tapauksessa voidaan joutua tekemään räätälöity käynnistyslevyke tai tutkimaan mahdollisuutta verkkoasennukseen.
Sen sijaan että pyrkisi kaikkien erilaisten tuettujen SPARC laitekonfiguraatioiden kuvaamiseen, tämä osa sisältää yleistä tietoa ja viitteitä lisätietoihin.
Debian 2.2 tukee neljää prosessoriarkkitehtuuria: Intel x86 -pohjaiset prossorit; Motorola 680x0 koneet kuten Atari, Amiga ja Macintosh; DEC Alpha -laitteet; ja Sun SPARC -laitteet. Näihin viitataan nimillä i386, m68k, alpha ja sparc.
Tässä käsikirjassa kuvataan asennus sparc-prosessoriarkkitehtuurille. Käsikirjasta on erilliset versiot muille arkkitehtuureille.
FIXME: sparc hardware supported/unsupported, needs more description.
Sparc architectures are classified by sub-architecture, such as ``Sun4m''. Of
these sub-architectures, most machines with the ``Sun4m' and ``Sun4c''
sub-architectures are supported. Notably, ``Sun4u'' (UltraSPARC) machines are
not supported. Also, the AP1000 multicomputer and the Tadpole Sparcbook 1 are
not supported. See the Linux for SPARC Processors
FAQ for complete information.
Monisuoritinjärjestelmien tuki -- jota kutsutaan myös "symmetrinen moniprosessointi", "symmectric multi-prosessing" tai SMP -- on olemassa tälle arkkitehtuurille. Tavallinen Debian 2.2 käyttöjärjestelmän ytimen (kernel) versio ei kuitenkaan tue SMP:tä. Tämä saattaa olla epämukavaa, mutta ei pitäisi estää asennusta, koska tavallinen ei-SMP käyttöjärjestelmän ytimen pitäisi käynnistyä SMP-järjestelmissä (ydin käyttää vain ensimmäistä CPU:ta).
Jotta monisuoritinjestelmästä päästään hyötymään, on Debianin vakioydin
korvattava. Ohjeita tämän tekemiseen löytyy Uuden ytimen kääntäminen, Kohta
8.4:sta. Tätä kirjoitettaessa (ytimen versio 2.2.19) SMP:n ottaminen
käyttöön tapahtuu muokkaamalla ytimen päätason Makefile-tiedostoa ja
poistamalla kommenttimerkki riviltä jossa lukee SMP = 1. Mikäli
käännät ohjelmia moniprosessorijärjestelmässä, tutustu -j -optioon
make(1):n manuaalisivulla.
Debian voidaan asentaa neljältä eri asennustaltiolta: levyke, romppu, paikallinen levyosio tai verkkoasennus. Saman Debian asennuksen eri vaiheet voivat käyttää eri taltiota, tarkemmin Debianin asennusvaihtoehdot, Luku 5.
Asennus levykkeeltä on yleinen vaihtoehto, vaikkakin yleensä vähiten suositeltava. Levykeasennuksessa on ensin tehtävä käynnistys Rescue Floppy:lta. Yleensä tarvitaan vain High Density (1440 kilotavun) 3.5 tuuman "korppu"asema.
Asennus rompulta on myös tuettu eräillä laitealustoilla. Mikäli laite tukee käynnistystä (boottaamista) rompulta, on mahdollista asentaa kokonaan ilman levykkeitä. Vaikka rompulta ei voisikaan bootata, romppua voi käyttää muiden asennusmenetelmien yhteydessä, kun käynnistys on tehty muilla tavoin, katso Installing from a CD-ROM, Kohta 6.3.
Asennus paikalliselta levyltä on myös mahdollista. Mikäli on vapaata tilaa muissa levyosioissa kuin siinä johon halutaan asentaa, tämä on erittäin hyvä vaihtoehto. Joillakin laitealustoilla on jopa omia asennusmenetelmiä, nimittäin käynnistys AmigaOS:ta, TOS:sta tai MacOS:sta. Installation from a local partition (i.e., SunOS UFS slices) is not currently supported for SPARC.
Viimeinen vaihtoehto on verkkoasennus. Voit asentaa NFS:n kautta. Levyton asennus, jossa liitetään verkosta (NFS mountataan) kaikki paikalliset levyosiot, on vielä yksi vaihtoehto. Voit myös käynnistää laitteistosi verkosta, käyttäen tftp:tä. Kun peruskokoonpano on asennettu, voidaan loput järjestelmästä asentaa millä tahansa verkkoyhteydellä (mukaanlukien PPP) FTP:n, HTTP:n tai NFS:n avulla.
Täydellisemmät kuvaukset näistä asennustavoista, ja hyödyllisiä vihjeita parhaan asennustavan valintaan löytyy Debianin asennusvaihtoehdot, Luku 5. Jatka kuitenkin lukemista varmistuaksesi siitä, että laite jolta aiot käynnistää ja asentaa on Debianin asennusohjelmiston tukema.
Debian käynnistyslevykkeillä oleva käyttöjärjestelmän ydin on tehty toimimaan mahdollisimman monessa erilaisessa tietokonejärjestelmässä. Harmillisesti tämä kasvattaa ytimen kokoa useilla laiteajureilla joita ei koskaan käytetä (Uuden ytimen kääntäminen, Kohta 8.4 neuvoo miten oma ydin (kernel) tehdään). Mahdollisimman monen laitteen tukeminen on kuitenkin toivottavaa jotta Debian voitaisiin asentaa mahdollisimman monenlaisiin laitteisiin.
Any storage system supported by the Linux kernel is also supported by the boot
system. The PTI Qlogic ISP driver is supported as a module. See Linux for SPARC Processors
FAQ for more information on SPARC hardware supported by the Linux
kernel.
Asennusta varten pitää olla keskusmuistia (RAM) vähintään 5MB ja levytilaa vähintään 64MB. Mikäli haluat asentaa kohtuullisen määrän ohjelmia, mukaanlukien X Window -järjestelmä, tarvitaan vähintään 300MB levytilaa. Lähes kaiken kattavaan asennukseen tarvitaan noin 800MB. Haluttaessa asentaa kaikki mitä Debian-jakelupaketissa on tarvitaan luultavasti noin 2GB, mutta kaiken asentaminen ei ole järkevää koska osa ohjelmapaketeista törmää muihin (eli ne eivät voi olla samaan aikaan asennettuina).
Linux tukee laajaa valikoimaa oheislaitteita kuten hiiriä, tulostimia, kuvanlukijoita, modeemeita, verkkokortteja, PCMCIA-laitteita jne. Mitään näistä laitteista ei kuitenkaan tarvita järjestelmän asennusvaiheessa. Tässä osassa on tietoa laitteista joita asennusohjelma nimenomaan ei tue, vaikka ne saattavatkin olla tuettuja Linuxissa.
The following network interface cards (NICs) are supported as modules. However, due to the magic of OpenPROM, you still should be able to boot from these devices:
The Sun BigMAC NIC is not supported by the installation system. Therefore, you won't be able to do NFS installations on systems with this NIC.
Nykyään on useita laitetoimittajia jotka toimittavat tietokonelaitteistoja esiasennettuna Debianilla tai muilla GNU/Linux levitysversioilla. Voit joutua maksamaan enemmän tästä edusta, mutta voit olla jonkin verran levollisemmalla mielellä, kun voit olla varma että GNU/Linux tukee laitteistoa hyvin.
Vaikka ostaisitkin tietokonelaitteiston jossa on Linux mukana, tai jopa käytetyn laitteisto, on silti tärkeä tarkistaa että Linuxin ydin tukee laitteistoa. Tarkista onko laitteistosi mainittu yllä olevissa viitteissä. Ilmoita myyjälle (jos sellainen on) olevasi ostamassa Linux-järjestelmää. Hanki kone Linuxia tukevilta laitevalmistajilta.
Jotkut oheislaitteiden valmistajat yksinkertaisesti eivät kerro meille miten heidän laitteilleen tehdään laiteajureita. Toiset eivät anna dokumentaatiota käyttöömme ilman salassapitosopimusta, joka estäisi meitä levittämästä Linux lähdekoodia. Eräs esimerkki on IBM:n kannettavien tietokoneiden DSP äänilaite viime aikoina julkistetuissa ThinkPad malleissa --- joissain näissä malleista äälaite toimii myös modeemina. Toinen esimerkki on vanhempien Macintosh -mallistojen suojattu laitteisto.
Koska meidän ei ole sallittu tutustua näiden laitteiden dokumentaatioon, ne yksinkertaisesti eivät toimi Linuxissa. Voit olla avuksi tässä pyytämällä tuollaisten laitteiden valmistajilta dokumentaation julkistamista. Mikäli riittävän moni pyytää, he huomaavat vapaita ohjelmia käyttävän yhteisön olevan tärkeä markkina.
tapio.lehtonen@iki.fiajk@debian.org